California nebula - NGC 1499

California -sumu (NGC1499) on emissiosumu perseuksen tähdistössä. Sumu sijaitsee n. 1000 valovuoden päässä ja on saanut nimensä koska ulkomuodoltaa muistuttaa californian osavaltion muotoja. Sumu löydettiin 1884 E. E. Barnardin toimesta.
Tällä kertaa ei tullut värikuvaa kun väridatalle kävi jotain hassua ja se on muokkauskelvotonta. Katsotaan ehtiikö myöhemmin ottaa väridatan uusiksi ja kokeillä värittää sumua.
Kuvan kokonais valoitusaika on 5h 15min, 5min osissa. Kuvaus tapahtunut yhden yön aikana.
Kalustona on jälleen sama tuttu HEQ5 Pro jalustalla oleva SW ED80 (polttoväli 600mm) kaukoputki. Kamerana on ZWO 1600MM-Pro ja suodattimena Baaderin Ha

Sydänsumu - Heart Nebula IC1805

Tällä kertaa kuvaus kohteeksi on valikoitunut Sydänsumu IC1805 Kassiopeian tähdistöstä.

Kohde on noin 7500 valovuoden päässä oleva emissiosumu. Itse sumun halkaisija on n. 165 valovuotta. Sumun on löytänyt William Herschel loppuvuodesta 1878.

Huonojen kelien takia kohteen kuvaus on venynyt joulukuun mittaiseksi, ensimmäiset valot on otettu joulukuun alussa ja sitten olikin pelkkää pilveä uudellevuodelle asti. 30/31.12 öinä on sitten saatu kuvattua loput osavaloitukset. 

Kalustona on jälleen sama tuttu HEQ5 Pro jalustalla oleva SW ED80 (polttoväli 600mm) kaukoputki. Kamerana on ZWO 1600MM-Pro ja suodattimina Baaderin Ha/SII/HIII.

Pinoamisen ja käsittelyn jälkeen lopputulos on seuraavanlainen.

Sumusta löytyy monta mielenkiintoista yksityiskohtaa: sumun keskellä oleva Melotte 15 avoin joukko, sen vieressä olevat pilarit ja kuvan alareunassa oleva rakenne.

Melotte 15

Pilarit

Rakenne

Lyhyt katsaus tähtikuvan muodostumiseen

Tähtikuvan muodostuminen ja sen vaiheet ovat monelle tuntematon, ja ehkä outo prosessi.

Alla on lyhyt kuvaus prosessista raakakuvista valmiiksi. Esimerkkinä monochrome eli harmaasävykuva Rosette sumusta H-alpha suotimen läpi.

Kuvauskalustona minulla toimii Sky Watcher HEQ5 Pro jalustalle sijoitettu Sky Watcherin ED80 kaukoputki (polttoväli 600mm), jonka perässä on ZWO ASI1600MM-Pro kamera. Jalustalle on myös sijoitettu seurantaputki 200mm polttovälillä, tässä on käytössä pieni CMOS kamera TouTek GCMOS1200. Näistä tulee myöhemmin lisätietoa, kunhan sen kerkiän kirjoittaa.

Kameraa ja jalustaa käytetään tietokoneen kautta, tällöin jalustan ohjaus ja seurannan korjaus onnistuu helposti. Kamera on nimenomaan tähtikuvaukseen tehty kamera ja sitä ei pysty käyttämään ilman tietokonetta. 

Jalusta ohjataan haluttuun kohteeseen ja kaukoputki tarkennetaan. Kameran kuvakenttä on 1,9° x 1,5° eli vertailuna täydenkuun koko on n 0,5°.

Kannettava ohjaa jalustaa ja sen seurannan korjausta erillisen seurantakaukoputken avulla. Ilman tätä seurannankorjausta ei ko. kalustolla saisi tarvittavan pitkiä valoituksia.

Yleensä otan, kohteesta riippuen tietenkin, 300s eli 5min osavaloituksia. Näitä kerätään mahdollisimman paljon ja esimerkki kuvassa niin on n. 3h edestä. Kun "Light" (varsinainen kuva) kuvat on otettu niin täytyy vielä ottaa kalibrointi kuvia millä kuvasta saadaan kalibroitua kohinaa ja optiikan virheitä pois. "Flat" kuvat otetaan tasaista valoa vasten ja niillä korjataan optiikan virheitä. "Dark" kuvat otetaan kaukoputki peitettynä eli pimeässä, näillä korjataan tietynlaista kohinaa.

Tässä on yksittäinen 5min osavaloitus.

Tämä on Flat kuva, jossa näkyy optiikassa olevat pölypallot ja reunojen tummentuminen.

Dark kuvalla poistetaan kohinaa lopullisesta kuvasta.

Osavaloitukset pinotaan yhteen dark ja flat kuvien kanssa. Tähän löytyy useita ohjelmia osa ilmaisia ja maksullisia. Itse käytän ilmaista Deep Sky Stacker ohjelmaa. 

Ohjelma syöltää ulos pinotun ja kalibroidun kuvan.

Tästä eteenpäin itse editoin kuvat Photoshopin kanssa, esim. Gimp toimisi myös. Useiden vaiheiden kautta päästään lopulliseen kuvaan.

Tämä oli hyvin ylimalkainen kuvaus prosessista kuvan luomiseksi. Tarkempia selostuksia kuvauksen vaiheista tulee myöhemmin.